UAGUT PISUSSAAFFITSINNI - INUUP KINAASSUSAANIK ILLERSUINEQ

1. TATA COMMUNICATIONS AAMMA ILLIT NAMMINIUSSUTSIT
2. QANOQ ATTAVIGINEQARSINNAAVUGUT
3. PAASISSUTISSAT ILLIT PILLUTIT KATERSAGUT AAMMA QANOQ KATERSARISARNERIGUT
4. KATERSATSINNI, INUNNUT NAMMINEQ PIGISANUT NALUNAARSUKKAT QANOQ ATORTARPAGUT?
5. TASSUNGA ATUINERMUT SUNA TUNNGAVIUA?
6. QAQUGUKKUT INUTTUT NAMMINEQ PISATUT NALUNAARSUKKAT KATERSAGUT SIAMMARTARPAGUT
7. INUTTUT NAMMINEQ PIGISATUT NALUNAARSUKKANIK NUNAT ASSIGIINGITSUT AKORNANNI NASSIUSSUISARNEQ
8. SUUT PIGINNAATITAAFFIGAAKKA INUMMUT NAMMINERMUT PIGISANUT NALUNAARSUGAATINNUT TUNNGATILLUGU?
9. QANOQ SIVISUTIGISUMIK INUTTUT PIGISAKKA NALUNAARSUKKAT TIGUMMINEQARTARPAT
10. NALUNAARSUKKANUT SILLIMANIARNEQ
11. POLITIKKIMI ALLANNGUUTIT

Attaveqaatitigut Tata Communications illit kinaanerit ataqqivaa aamma pisussaallunilu qulakkiisallugu, kinaassusernut nalunaarsukkat ajunngitsumik illersornissaat. Inatsisit atuuttut malillugit kinaassutsimut paasissutissat illersorneqarneri, sillimaniarnikkut isortuunnerilu malinneqarput. Uani namminiussutsip politikkiani (Politikki) allassimavarput, qanoq kinaassutsimut nalunaarsukkat katersortarnerigut, atortarnerigut, ingerlateqqittarnerigut aamma qanoq illersornerigut. Uagut tigunikuusatsinni, illit piginnaatitaaffitit suunersut ilisimaarivagut illit nammineq inuttut nalunaarsukkanut atatillugu.  Politikkip ilagivaa illit kinaassutsimut nalunaarsugaatitit, illit Wi-Fi Hotspotimik, biilit attaveqaataanik aamma / imal. (e)SIM-attavianik illit biilinni Jaguar Land Roverimi ittunik atuinikkut suliarisinnaasagut (“Kiffartuussiviit”).

Politikkilu taanna tunniunneqarpoq  qaleriiaakkatut ilusilersugaq  taamaalillutit immikkuullarissut immikkoortut ilinnut soqutiginarsinnaasut toorlugit iserfigisinnaavatit, tamannalu ataani allaqqavoq.

1. TATA COMMUNICATIONS AAMMA ILLIT NAMMINIUSSUTSIT
   1. Uagut assut pingaartipparput illit kinaassutsit illersornissaa aamma akisussaaffiuvoq, annertuumik pisussaaffigisarput
   2. Kikkuuvugut? Tata Communications (Holland) B.V. tassaavoq kiffartuussinermut akisussaassusillit nakkutilliisullu.   Politikkimilu tassani allassimasut ”uagut”, ”uagut” imal. ”uagut tamatta” suliffeqarfimmut sulissinermik, katersuinemik aamma kinaassutsimut nalunaarsugaatinnik uninngatitsinermik akisussaaffilimmut innersuussivoq.
   3. Aammalu paasissutissaateqarpugut suleriaatsitsinni inunnut paasissutissat isumaqatigiissutitut tunniunneqarsinnaasut, aalajangersakkallu ilassutit inuttut illersorneqarnissamik paasissutissat imal. nalunaarusiat, siusinnerusukkut ilinnut tunniunneqarsimasut imal. piffissarpiami inunnut nalunaarsukkatit pillugit katersarineqarsimasut. 
   4. Kiffartuussinitsinnut atuinerit aamma sunaluunniit inooriaatsimut eqqunngitsuliornerit tassunga politikkimut toqqammaveqarput, uagut kiffartuussinitsinni piumasaqaatigut (tassungalu politikkimut allakkianngorlugit ilanngunneqarnikut) aamma sunaluunniit illit uagullu akornitsinni isumaqatigiissut allakkiaq sulissutigisat imal. kinaluunniit inuk alla, kiffartuussinitsinnut isertitsisoq.    
2. QANOQ ATTAVIGINEQARSINNAAVUGUT

Politikkimut apeqqutit aamma uagut nalunaarsuutinut illersorneqarnermut periuserisatsinnut imal. piumasaqaatit tamaasa iliuuseqarfiginiaraanni, inatsimmut atuuttumut kinaassutsimut nalunaarsuutinnut attuumassuteqarpata, nammineq iliuuseqarluni allattuivik atuuttoq atorsinnaavat uani.

Najugarput apeqqutinut sunulluunniit unaavoq:

Tata Communications (UK) Limited Legal Compliance – Data Protection and Privacy
Vintners Place
  68 Upper Thames Street
London, EC4V3BJ
United Kingdom

Nunani ukunani Tyskland, Singapore aamma India-mi uagut allaffigut Protection Officer (“DPO”) saaffigineqarsinnaapput una aqqutigalugu DPO saaffiginnittarfia uani.

3. PAASISSUTISSAT ILLIT PILLUTIT KATERSAGUT AAMMA QANOQ KATERSARISARNERIGUT
   1. Ilaatigut katersarisagut ukuusinnaapput imal. JLR-miit tigusagut inummut nalunaarsukkat assigiingitsut illit kiffartuussinitsinni atuinerit tunngavigalugu.   Tullinnguuttut paasissutissaapput tulleriiaakkat katersat, imaassinnaasut katersagut imaluunniit tigusagut:
      1. Atuisutut paasissutissat:
         1. Attaveqarnissamik paasissutissat, ilinnut attaveqarnissamik periarfissiissumik Uagut paasissutissat ukua pisarpagut, illit inniminniitillutit imal. kiffartuussinitsinnut arlaannut tigusinissamik nalunaarsuitillutit. Uagut ilinniit katersisarpugut imal. tigusaqartarpugut illit kiffartuussinitsinnut nalunaarsoraangavit, qarasaasiatigut kontomik pilersitsinikkut, pisinikkut, paasissutissanik piniarnikkut imal. utertitsinikkut, teknikkitigut, pisisutut imal. akiligassiinikkut piumasaqarlutit nassiussiguit, unamminernut imal. misissuinernut peqataaguit, utertitsiffigigutsigut imal. allatigulluunniit attavigigutsigut.   Paasissutissat taama ittut, uagut katersagut, illit apeqqutaavutit uagut JLR-luunniit attuumassuteqalernitsinni, ilaatigullu ilaasinnaallutik, illit atit, najukkat, oqarasuaativit normua (niuernikkut imal. nammineq), e-mail-adressit, allakkatigut- / akiliisitsiniarnermi najugaq (niuernikkut imal. inigisaq), inuuiit, atortorissaarutip / biilit ilisarnaataasa normua, ulloq kiffartuussinermi aamma paasissutissat allat attuumassutillit aallartinnerini ilanngullugit ID uppernarsaat imal. najugaq. Illit tunniussatit nalunaarsukkat taamaattut tunngavigaa, uagut illillu isumaqatigiissummik peqarnissarput.
         2. Akiligassiinernut paasissutissat illit niuerutigisakkannut aamma aningaasatigut tunngasunut attuumassusillit, sorlu kiffartuussissutit, ilinnut tunniussagut, oqarasuaatit normui, sianerfigisatit aamma sms, qarasaasiatigut atuinerit, piffimmik naqissusikkat imal. allat kiffartuussinitsinni atuinernut nalunaarsukkat, akiliisimanermut paasissutissatit, akiligassiisimanermut kortit normui, inuup normua (inatsisit tunngavigalugit akuerisat), sikkerhedskodit (sillimaniarnermut kodit) aamma kiffartuunneqarsimanermut paasissutissat. 
      2. Teknikkikkut aamma atuinermut paasissutissat kiffartuussinitsinnut attuumassutillit, ilinnut uagut nassiussagut, ilaatillugillu paasissutissat, illit uagut kiffartuussinigut qanoq atortarneritit. Assersuutit ilaat ilaatinneqarput:
         1. Atortorissaarutinut paasissutissat: Paasissutissat, uagut attaveqaatitsinni atortorissaarutigut attuumassusillit ilisarnaasersorsimasullu, atorsinnaasimasatit imal. interface-kut attaveqarfigisimasatit. Paasissutissat makkuusinnaapput assersuutigalugu atortorissaarutip isikkua, atortorissaarutinik ilisarsisartut, atortorissaarutip killiffia, serienormui, inississuinerit, konfiguriigaaneri aamma softwarep suussusai. 
         2. Attaveqaatip Piginnaasai Atuinerlu: Atortorissaarutip atornissaa, kiffartuussinerit applikationillu uagut attaveqaatitsinni atortakkatit pillugit paasissutissat. Tassungalu assersuutitut ilaatinneqarsinnaavoq attaveqaatip trådløs inissisimanera (roamingimut siunertalimmut) aamma suussusaa, pinasuartumik kalerriineq imal. ikiortissarsiornermi suminngaanniit sianersimanersoq aamma ilanngullugit sorlu: ullulersimanera, piffik, sivisussusaa aamma akia, minutsit oqalunnermi atuisimanerit, sianerfigitissimanerit, bredbåndinillu atuisimanerit.  Aamma katersarisarpagut paasissutissat sorlu nalunaarasuarnermi sukkassutsit aamma kinguartoorutit, nalunaarsukkat, isorartuumik nakkutilliissutit aamma sillimaniarnikkut ilisarnaatit, aamma paasissutissat illit uagut ataatsimoortilernikuusagut VoIP-kiffartuussinertigut atuisarnerit (kiffartuussinerit ilaallutik, aamma offlinikkut pisiarisimasat).
   2. Uagut qulaani pineqartut katersorsinnaavagut inuup nammineq pigisaani nalunaarsukkat ilinnut kiffartuussinerit ingerlanerani tunniunneqartut imal. inummik allamik, uagut kiffartuussinitsinnut isersinnaanermut tunniussisoq. Taakku paasissutissat assigiinngitsutigut pissarsiarisinnaavagut, assersuutigalugu:
      1. toqqaannartumik ilinniit: assersuutigalugu illit immikkoortunik tunniussigaangavit kiffartuussinitsinni pissarsiniaraangavit imal. attavigaluta teknikkikkut apeqqutinut.    
      2. toqqaannartumik: illit kiffartuussinitsinni atuigaangaavit inummullu namminermut nalunaarsukkat aqqusaartillugit.   
      3. Attuumassutilinniit paasissutissat: uagut katersarisarpagut ilaatigut qulaani pineqartut tulleriissaakkat illit inuttut nalunaarsugaatitit unneqqarissunik attuumassutillit  kiffartuussinitsinnut atatillugu, taakkualu ilinnut tunniussarivagut imal. siunnersuutigalugit tunniunnissaanut, tamannalu pisinnaavoq tunngaviusumik tunngavissaqartilluta iliuuserinissaanut.  Taakkununnga ilaapput JLR biilivit sanaartorfia, KYC/ajortuliornissamut pinaveersaartitsinermut agentuurit, pisiniarfiit quppersagaat, kreditcheck aamma KYC allaffeqarfiit aamma attavitigut tunioraasutut atassutillit. 
4. KATERSATSINNI, INUNNUT NAMMINEQ PIGISANUT NALUNAARSUKKAT QANOQ ATORTARPAGUT?
   1. Ataani allappagut periuutsit ilaat, inunnut paasissutissat qanoq suliarisarnerigut:
      1. Kiffartuussivinnut isersinnaanerit akuerisarparput: Qinnuteqaatit suliaralugu, illillu ilumut kiffartuussivitsinnut isersinnaanissamut piginnaatinneqarnersutit aalajangerlugu. Ilaatinneqarporlu akulerunnissaq inerteqqutinut iliuuserisanut, KYC/ atornerluineq, siorasaarineq pigisatsinnut tunngasut imal. sulisutsinnut aamma kiffartuussinitsinnut piumasaqaatinut unioqqutitsineq aamma / imal. inatsisit atuuttut aamma kiisalu inatsisitigut inatsimmullu tunngasunut piumasaqaatinut.
      2. Kiffartuussiviit kissaatigineqartut ilinnut neqeroorutigaagut: Tassungalu ilaavoq attaviginissat aamma kiffartuussiviit kissaatigineqartut ilinnut tunniullugit.
      3. Kontonik aqutsineq konto-llu aqunneqarneranut ikiuutit: Ilaatinneqarporlu ilinnut attaveqarnissaq kiffartuussivigut ilinnit atorneqarnerisigut, apeqqutigisatit akillugit, paasissutissat tamaasa tunniullugit, illit piumasatit, bilitsit nassiussorlugit teknikkikkut ikiorsiisartunut aamma atuisunut ikiorsiineq tunniullugu.
      4. Akiligassat suliarineri aamma akiligassiineq: Akiliutit suliarineri anguniarlugillu, taakkununnga ilaavoq iliuutsinut peqquserluutinut iliuuseqarnissaq aamma inatsisilerinikkut aamma inatsisitigullu tunngaviusunut piumasaqaatit malissallugit. 
      5. Attaveqaatitta immikkuullarinnera illersussallugu pisussaaffik: Pigisatit qulakkeeqqakkit, illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat annaannginnissaat, ajoqusinnginnissaat, tillinneqannginnissaat imal. akuerineqarsimanngitsumik iserfiginissaat, pinerliinnginnissamut pinaveersaarnissaat, unioqqutitsisut inatsisitigut malersorneqarnissaat aamma nunamut sillimaniarnerup illersornissaat illersukkit. 
      6. Attaveqaatit aqunneqarneri: Attaveqaatigut aqunneqarneri aamma illit attaveqaatitsinnik atuinerit. Tassunga ilaatinneqarpoq nalunaarsukkat ingerlaartut aqunneqarneri, uagut attaveqaatitsigut ingerlaartut qulakkeerniarlugit, kiffartuussinerup pitsaasusaa pitsaanerpaamik ilinnut ajornannginnerussammat. 
      7. Kiffartuussivitsinnik ilisimatusarneq ineriartortitsinerlu: Pitsanngorsaalluta (suleqatigullu attuumassusillit) kiffartuussivitsinnik ineriartortitsillutalu nutaanik nalunaarsuineq ikiorsiullugu kiffartuussivitsinnut atuinissaq. 
      8. Siammarterinermut atuumassusilinnut iliuutsit: Kiffartuussivitsinnut paasissutissaatitit nassiukkit, ilitsersuunnianngikkutsigut taamaaliunnginnissatsinnut nalunaarsimanngikkuit. Pisussaaffigaarput illit iliuutsinut akuerseqqaarnissat, pisussaaffigaat akuersinerit utertissinnaallugu qaqugukkulluunniit saaffigaluta saaffiginniffissatigut, politikkimi allassimasumi.  
      9. Inatsisilerinikkut piumasaqaatit malinneqarnissaat: Illit pillutit nalunaarsukkatit katersukkit isumannaarlugillu, tamannalu piumasaqaataavoq inatsit atuuttut malillugit, assersuut kinaassutsimik nalunaarsuinerit.
      10. Piumasaqaatinut akissuteqartarneq oqartussanut pineqartunut aamma oqartussat piumasaqaataat: Uagut atorsinnaavagut illit nammineq inuttut nalunaarsugaatitit piumasaqaatinut akissuteqarsinnaalluta inatsisitigut oqartussaasuniit imal. allaniit tamanut oqartussaasuniit.  Tamassumunngalu piumasaqaataasinnaavoq,  uagut ingerlatitseqqiisugut illit attaveqaatitit aamma / imal. kiffartuussivitsinni atuininnut paasissutissat taamaattunut oqartussanut imal. Isersinnaajunnaartutut nalunaarfigitikkuit, naalaarfigalutit imal. allatigulluunniit kiffartuussivitsinnut atuinerni akorngusinnginnissat aamma inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat tamaasa, taakkualu atuinermi ingerlaarsimasut.
5. TASSUNGA ATUINERMUT SUNA TUNNGAVIUA?
   1. EU-mi piginnaatitaaffitsinni (imal. inatsisitigut toqqammaveqarnermi) suliaqarnissaq illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkatit apeqqutaalluni allanngorartuusinnaasoq paasissutissaq namminiusoq, inunnut paasissutissanut qulequtaasumut uagut attuumassuseqarnerput, kiffartuussineq tunniunneqartoq, inatsisilerinikkut immikkuullarissut aamma inatsisit naapertuuttut piumasaqaatit nunami pineqartumi, kiffartuussinerit tunniunneqarsimasut, imal. inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat allanisuulli pissutsit suliarineqartarlutik.   Allannguisinnaanermi allanngortitsisinnaanermik imalik nunani immikkuullarissuni inatsisitigut toqqaammaviit suliarineqartarneri imaapput:
      1. Illit peqatigalutit aningaasatigut nassiussuinerit, pisiortorfiit aamma niuernikkut suleqatigisat, attaveqarfigisinnaallutit aamma akiligassat suliaralugit aamma kiffartuussivitsinnut isersinnaaninnut tunisinnaallutit, taamaattumik paasissutissaatit pingitsoorata illit pillutit suliarissavagut taamaattumik pisariaqarpoq isumaqatigiissusiornissaq imal. isumaqatigiissummik sanalluta illit peqatigalutit.
      2. Inuup nammineq pigisatut nalunaarsugai suliarisarpagut siammarterinissamut aamma tuniniaanernut illit  isumaqatigiissuteqarfigalutit piumasaqarfitigut kiisalu allassimasuutigalutit uagut qarasaasiatigut quppersakkatsinni imal. piffimmi, illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit katersorneqarnerisigut, imal. uagut ingerlatitseqqiilluta  inatsisitigut akuerisanut soqutigisatsinnut  siammarterinikkut tunisassiaatitsinnik aamma kiffartuussinitsinnik siammarterineq imal. pitsanngorsarlugit ineriartortillugillu. 
      3. Upperaarput uagut inatsisitigut akuerisanut soqutigisatsinnut paasissutissat suliarinissaannut misissuinissanut, ineriartortitsinissanut, pitsangorsaanissanut aamma kiffartuussivigut qaffassarlugit aamma pigiinnarusullugit sillimaniarneq aamma attaveqaatigut systemimullu isumaqatigiilluni suleqatigiinneq. Aammalu inatsisitigut akuerisani soqutigisaraarput illit nammineq inuttut pigisat nalunaarsukkat atussallugit inatsisilerinikkut piumasaqaatinut tunngatillugu, eqqortitsinissaq, inatsisit naapertuuttut aamma paasiniaanermut tunngasut piumasaqaatit malillugit. 
      4. Pissutigalugu inatsisit atuuttut (attaveqaatitigut inatsisit ilaallutik), peqqussutit imal. oqartussaasut soqutigisaat piumasaqaataalluni, uagut, soorlu inatsilerinermut tunngasut malinneqarnissaat, inatsisitigut oqartussaasut imal. oqartussat ilaatinneqartut imal. pinaveersaartitsinermut ikiuilluni, paasisaaneq imal. pinerluttuliornikkut inatsisitigut malersorneqarneq.
      5. Paasissutissat piumaneqartut tunniukkusunngikkukkit, taava kiffartuussiviit imal. atuussinnaaneq tunniussinnaanngilarput. 
   2. Inatsisitigut akuerisanut soqutigisatsinnut tatiginninneq: Nalimmassaanermut misiliut nalunaarsukkanut ingerlannikuuarput, tamannalu ingerlallugu inatsisitigut akuerisanut soqutigisagut tunngavigalugit, tamannalu qulaani nassuiaatigineqarpoq. Nalimmassaanermut  misiliutitsinnut paasiniaasinnaavutit sunilluunniit saaffigaluta politikkimi tassani allaqqasut malillugit ikiorsiullugit.
   3. Nunani allani tamani (EU minillugu imal. inatsisit atuutsinneqarfiini, ilaatinneqartut piumasaqaatit assigusut EU-aromastoffit), tamannalu uagut tunngavigivarput inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat akuerisaasut aamma Kiffartuussinermut piumasaqaatit aamma politikki una malillugu suliarisarpagut.
6. QAQUGUKKUT INUTTUT NAMMINEQ PISATUT NALUNAARSUKKAT KATERSAGUT SIAMMARTARPAGUT
   1. Killilimmik illit akuersaarnissat piniarutsigu, inatsit atuutsinneqarfiini ilaatigut piumasaqaataasinnaavoq, uagut agguaalluta imal. ingerlatitseqqiilluta inuttut nammineq pigisat nalunaarsukkat piumaneqartut pisussamut, tamannalu qulaani allaqqapput aamma ersarinnerusumik ataani allaqqallutik:
      1. *(Piginneqatigiiffiit allaminngaanniit aqutat)*. Uagut ilaatigut paasissutissat ilinniit katersukkagut piginneqatigiiffiutitsinnut ingerlateqqissinnaavagut. Inatsisitigut akuerisamik peqartillugu aamma illit akuersissutinnik, piumasarineqarpat, piginneqatigiiffiutitta paasissutissaatitit atorsinnaavaat siunertaralugu, allakkiami uppernarsaammi tassani allaqqasut, ilaallutik ilinnut pisiassaatiminnik siammarterillutik kiffartuussillutillu.  Inummut namminermut pigisat nalunaarsukkat suliarigaangatsigit, ilaapput piginneqatigiiffiutitta ilaatuulli illersugaaneq ingerlanneqarpoq, politikkimi tassani allanneqarsimasutuut.   Piginneqatigiiffiutitta allattorsimaffiat uani.
      2. Kiffartuussivitsinnut akulerutsitsineq. Kiffartuussivigut neqeroorutaapput JLR aqqutigalugu. Taamaattumik taakku peqatigalugit pinngitsoorata inummut namminermut pigisatut nalunaarsukkat pigisareqatigiit-tariaqarpugut uagut ikiorniarluta kiffartuussiviit ilinnut tunniunneqarniassammata. Aamma inummut namminermut nalunaarsugaatitit suliffeqarfinnut systeminik suliaqartartunut, JLR-tuniniaasartunut, attaveqaatitigut suleqatinut tunniussinnaavagut, kiffartuussiviit ilinnut tunniunneqassapata.
      3. Peqataasut Pingajuisa Kiffartuussivii. Uagut allanik suliffeqarfinnik aamma inunnik atorfinitsitsisarpugut ataasiakkaanik suliaqartusanik, kiffartuussiviit tunniunnissaannut imal. siunertanut qulaani allassimasunut pisariaqartinneqartut naapertorlugit.   Ilanngunneqarput assersuutit: attaveqaatitigut nassiussineq, akiliinermi suliaqarneq, akiligassiinernik nalilersuineq - aamma uagut kiffartuussivitsinnut isersinnaanissat tunniunniarutsigu eqqortitsinissanik navianassutsit nalilersorneri, nalunaarsukkanik misissuineq, suliaralugit pisisartunut aqutsineq aamma attaveqaatitigut suleqatit ingerlaaqataasut, imittut imal. tuniniaasit, uagut toqqaammavigaluta iliuutsinut suliaqartut.  Suleqatinut attuumassutilinnut allanut timmisartuutileqatigiit imal. tuniniaasartut ilaatinneqarput, ilaatigut uagut inummut namminermut nalunaarsukkanik tunniusseqqiinissamik, pisariaqarnikkut kiffartuussiviit pigisagut tunniussinissaannut imal. illit piumasaqaatitit imal. allatsitatit, sullissineq / allatsitanik immersuineq, pisisartunut kiffartuussineq aamma ilaatigut akiliisarnerit naammassisarneri ilaapput.    Suleqatit attuumassutillit kiffartuussivinnik tuniniaasartut inummut namminermut nalunaarsukkanut isersinnaapput, tamannalu pisariaqarpoq iliuutsit taakku naammassiniaraanni, taamaattorli siunertanut allanut atussanagit, uagut sinnerluta inummut namminermut nalunaarsugaatitit suliarinerini.  Tamatigut suleqatit attuumassutillit peqatigalugit agguaassigaangatta qulakkeeqqaartarparput suleqatit attuumassutillit isumaqatigiissutaanni assigusumik illit inummut namminermut nalunaarsugaatitit illersorneqarneri ilaatinneqartut.
      4. Niuernikkut aningaasatigut nuussisarneq. Uagut  suliffeqarfimmit allamit pisiarineqassagutta imal. kattutitinneqassagutta, imal. uagut pigisagut tamaasa pingaarnersiukkat suliffeqarfimmut allamut nuunneqassappata (tamannalu suliffimmik unitsitsinermik suliaqarnerq tunngavigalugu pisinnaavoq), tassunga suliffeqarfimmut inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat nuussinnaavagut.  Aamma imaassinnaavoq uagut inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit ingerlateqqittariaqarsinnaagigut pisinissaq imal. kattutsitsineq taamaattoq pitinngagu, assersuutigalugu uagut siunnersortitsinnut aamma kialluunniit pisisup siunnersortaanut. 
      5. Inatsisitigut illersugaaneq aamma inatsisitigut sulianut akissut.Uagut paasissutissat ilinniit katersukkagut ingerlateqqissinnaavagut pissutigalugu (i) inatsisit atuuttut malissagatsigit, eqqartuussivitsigut suleriaatsit, eqqartuussiviit aalajangiineri imal. inatsisitigut piumasaqaataasut allat, imal. (ii) tatiginnilluta isumaqaraangatta uagut pisinnaatitaaffigut illersorniarlugit ingerlatitseqqiineq pisariaqartoq, illit isumannaatsuunissat imal. allat isumannaatsuunissaat illersorniarlugu, peqquserluutit misissorniarlugit imal. naalakkersuisut noqqaassutaat akiniarlugit, ilanngullugit nunami oqartussaasut illit nunagisavit avataaniittut, nunamik namminermik illersuinissaq aamma / imal. inatsisit atortinnissaannik siunertaqartut tunngavigalugit. Qulaani taaneqareertutut illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat, ilinniit katersagut tunniunneqarsinnaapput naalakkersuinikkut oqartussanut imal. inatsisitigut oqartussaasunut qulaani siunertamut pineqartumut, tatigigutsigu uagut pisussaafigisallugu iliuuseqarnissaq, peqqutinillu pisariaqarpat naliginnaasumik soqutigisaqarnikkut iliuuseqarfiginiarutsigu, imal. pisariaqarnikkut inatsisitigut illersorneqarneq uagut niuernikkut, aningaasatigut, inatsisitigut, eqqartorneqarnikkut imal. allat inatsisitigut akuerisaasut soqutigisat inatsisinut atuuttunut naapertuuppata.   
      6. Paasissutissanik imminut ataqatigiittunut kinaassutsimillu isertuussisunut agguaassisarneq.  Uagut illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit paasissutissanik imminnut ataqatigiittunik aamma kinaassutsimik isertuussisunik pilersitsiniarluta atorsinnaavagut, peqataasut pingajuannut ingerlateqqissinnaallugit.   Paasissutissat kinaassutsimik isertuussisut taakku najoqqutarlugit kialluunniit ilisarisinnaanngilaatit.   Pisuni allani inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit allamik atserlugu allanngortisinnaavagut, peqataasut pingajuinut tunniutinnginnerini, taamaalilluta suliarineqareerlutik uagutsinnut utertinneqarnerisigut paasissutissanut attaveqartileqqissinnaagatsigit.  Peqataasut pingajuata allamik atsersimanera tunngavigalugu kinaassusersisinnaanavianngilaatit, taamaattorli uagut taamaaliorsinnaalluta.  Uagut allamik atsikkat nalunaarsukkat suliarisarpagut,  inuttut nammineq pigisat nalunaarsukkatut isigalugit illersorneqarnerilu qulakkeerlugit, peqataasut pingajuinut tunniussaqaraangatta. 
      7. Inatsisit atuutsinneqarfiini naleqquttuni (ass. Japan imal. Kina): illit matumuuna akuerivat paasissutissat ilinnut tunngasut peqataasut pingajuanut imal. peqataasut pingajuisut immikkoortitaakkanut uani immikkut piumasaqaammi allattorsimasunut ingerlateqqissinnaagigut. 
7. INUTTUT NAMMINEQ PIGISATUT NALUNAARSUKKANIK NUNAT ASSIGIINGITSUT AKORNANNI NASSIUSSUISARNEQ
   1. Inatsisit atuutsinneqarfiit ilaani isumaqataanissat apeqqutaatillugu Tata Communications nunat killeqarfii qaangerlugit inummut paasissutissat tunniussinnaavaat.    Taamaalilluni illit inuttut nammineq pisatut nalunaarsukkat allaniit tunniunneqarsinnaapput aamma suliarineqarsinnaallutik Tata  Communications immikkoortortaata avataaniit aamma / imal. peqataasut pingajuinut ilaanngitsunut.
   2. Immikkoortut tamarmik Tata Communications-imi suliffeqarfissuup isumaqatigiissutaani atsioqataanikuupput, nuussisarnernut EU-p imal. inatsisit atuutsinneqarfiinut atuuttut, inatsisit atuuttut naammaginanngitsumik illersorneqarsinnaangitsut pillugit.  Suliffeqarfiit attuumassutillit pigisagut allattorsimaffii aammalu inissisimaffii takusinnaavatit uani. Isumaqatigiissut taanna EU-Kommission-ip naliginnaasumik isumaqatigiissumut aalajangersagaanut tunngavilersugaavoq (aamma taamaattumik isumaqatigiissutitut naliginnaasoq ilanngunneqarluni inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat illersorniarlugit, assigalugulu, EU-mi neqeroorutaasartunut).    Taamaalilluta qulakkiissavarput, illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit tamakkiisumik illersoneqassasut, uagut suliffeqarfinnut attuumassutilinnut tunniussigaangatta, nunarsuarmi sumiluunniit sumiikkaluarpata.  Saaffigaluta aalajangersakkat assinginik pisinnaavutit.
   3. Uagut peqataasut pingajuinut Tata Communications Group-imut attuumassuteqanngitsunut tunniussaqaraangatta piumasarisarparput paasissutissat taamaattut inummut tunngasut isumannaatsumik paarineqarnissaat peqataasut pingajuusut ataqqisassagaat aamma paasissutissat illersorneqarnissaat pillugit inatsisit atuuttut naapertorlugit pineqartassasut.   [Taamaallaat Indiamut atuuttoq: Aamma uagut minerpaamik qularnaartarparput paasissutissanik illersuineq uagut ilinnut tunniussatta annertoqataa peqataasunit pingajuusunit malinneqassasoq.] Tassani suleqatit suleqatisiaraagut illit nammineq inuttut pigisatut nalunaarsukkat uagut sinnerluta suliarineqartarnissaat, taakkulu inuttut nalunaarsukkat taakku namminneq siunertaminnut atunnginnissaat aamma taamaallaat akuerisinnaallugu uagut immikkuullarissumik siunertatsinnut suliarineqarnissaat aamma ilitsersuutitsinnut naapertuuppata.  Taamaattunut ingerlaartitsinernut tunngasunut ilaatinneqaraangatta qulakkeerniartarparput naammattunik sillimaniarnikkut maleruagassanik peqarnissaa illit inuttut nammineq pigisanut nalunaarsuutigisimasannut qarasaasiatigut nassiussuinerup ingerlaartitsineq ikiorsiullugu, inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatinnut tulluarnerpaaq aamma nunat taakku iluanni imal. inuttut nalunaarusiat sorliit nassiussuunneqarsinnaanersut.  Tassanilu inatsisitigut akuerineqarsimasut, taanna ingerlaartitsineq imaqarsinnaavoq: EU-akuerisai isumaqatigiissutit aalajangersakkat atorneri, qulakkeerlugulu, tigusisussap atuutsitsisimanera EU-akuerisai pituttuisut niueriaatsip maleruagassaanut nassiussuinermi imal. inuttut nalunaarsukkani; imal. (USA-mi) Privacy Shiels Certified (EU-mi Swiss Privacy Shield); imal. uppernarsarneqarpat,  taanna nuna, tigusisussap sumiiffia, EU-miit nalinginnaasumillu uppernarsarneqarsimappat naammattumik illersorneqarnissaq inummut paasissutissanit.   
   4. Taamaallaat inatsisit atuutsinneqarfiinut attuumassutilinnut (ass. Mexico, Rusland, Kina aamma Argentina): Kiffartuussiviit atorneqarnerini nassiussorneqartut illit nunanut allanut ersarissumik akuersaartuuvutit inunnut paasissutissanut  tunngatillugu, tassanilu illit akuersaarsimanissat piumasaqaataavoq.
8. SUUT PIGINNAATITAAFFIGAAKKA INUMMUT NAMMINERMUT PIGISANUT NALUNAARSUGAATINNUT TUNNGATILLUGU?
   1. Inatsisit atuuttut malillugit nunani amerlasuuni illit arlalinnik piginnaatitaaffeqarputit illit inuttut nammineq nalunaarsugaatinnut tunngatillgu, uagut pigisatsinni, aamma uagut ataqqivarput piginnaatitaaffiillu taakku malinneqarnissaat.   Piginnaatitaaffiit taamaattut imaqarsinnaapput ukuninnga: uppernarsaammik piumaffigaluta, illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsu-gaatitit suliarinissaat, assinganik piumaffigaluta illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatinnik (ilaallutik paasissutissat, illit nalunaasugaatinnik kikkunnut tunniussisarnersugut); aaqqiilluni, piiaalluni imal. killilersuilluni (kinaluunniit atuisoq unitsiguk) illit inuttut nalunaarsugaatinnik suliarinnittoq; uunga atuineq killilersorlugu aamma ingerlatitseqqiineq illit inuttut nalunaarsugaatinniit; aamma uunga aamma piumaffigaluta tunniussinissaq (port) illit inuttut nalunaarsugaatitit inummut allamut, soorlu attaveqaatitigut kiffartuussiviit allat tunniussisartut, taannalu piginnaatitaaffik inatsimmut atuuttumut ilaatinneqarpoq).
   2. Tamatumalu avataani nunat ilaanni illit suliarineqarneranut naammagittaalliorsinnaavutit illit inuttut nalunaarutigasannut immikkut ittutigut (pingaartillugu uagut nalunaarsugaatinut suliaqartariaqarnata isumaqatigiissutitsigut akuersinissaq imal. inatsisitigut piumasaqaatit allat, imal. uagut toqqaannartumik nalunaarusiat tuniniaanermut atuinitsigut).   Aamma ilaatinneqarpat, illit aamma utertissinnaavat akuerssissut, illit tunniussimasat illit inuttut nalunaarsugaatitit suliarititatit aamma piumasaqarlutit paasissutissanut kingunerluutaasinnaasut akuersinermut taamaattumut tunniussinnginnissaq.
   3. Taakku piginnaatitaaffiit killilersugaa-sinnaapput, ass. Illit piumasaqaatinnut piviusunngortitsinerit pasitsaanneqarpat paasissutissat inummut allamut tunngappata, tamannalu piginnaatitaaffinnut inummik allamiit innarlerneqarpat (ilaatillugit uagut piginnaatitaaffigut), imal. piumaffigigutsigut paasissutissat piiarneqarnissaat taakkununngalu uagut inatsisitigut pigiinnarsinnaanissaanik imal. uninngatitsinikkut pinngitsoornani inatsisitigut akuerisaasut soqutigisagut pillugit.
   4. Piginnaatitaaffiit taakku ilai atussagukkit, sumilluunniit ernumassuteqaraanni uagut inuup namminiussusaanut iliuutsit pillugit imal. paasissutissanik allanit piniaraanni, saaffigisinnaavatsigut, saaffissat pillugit paasissutissat qulaani takukkit.   Taamaallaat Australiamut atuuttoq: Uagut peqqissaartumik attaveqarnerit suliarissavarput taavalu ullut 30 qaangiutsinnagit  attavigereerutsigut akissuteqassalluta.   
   5. Arlaatigut illit paasiuminaatsunik isumakuluuteqaruit, pisinnaatinneqarputit piginnaatinneqarlutit naammagittaalliornissamut illit nunap pineqartup qarasaasiatigut illersorneqarnissamik oqartussanut.   Saaffigilaaritigut naammagittaalliuummik taamaattumik tunniussinnginninni, pissutigalugu uagut pingaartikkatsigu misissuinissamut periarfissaqarnissaq aamma isumakuluutitit siulliullugit suliarineqassammata.   
9. QANOQ SIVISUTIGISUMIK INUTTUT PIGISAKKA NALUNAARSUKKAT TIGUMMINEQARTARPAT
   1. Uagut paasissutissat inummut tunngasut inatsit atuuttoq, malittarisaliornerit, akileraartarneq imal. naatsorsuuserinermi iliuutsit imal. nalunaarasuarnermi naalakkersuisut attaveqaatinut akuersissutaat ilaaffigisimagutsigu naapertorlugit 
   2. ima sivisutigisumik aamma / imal. ima sivikitsigisumik qaangernagilli toqqortarisarpagut.  Aamma paasissutissat inummut tunngasut kinaassutsimik isertuussisut piiartarpagut pisussaaffiit suugaluartulluunniit eqqortussaatitavut naapertorlugit.
   3. Annerusumik minnerusumilluunniit qarasaasiatigut toqqortaatit piffiit sivisussusaat aalajangersagaangikkaluartut, aalajangersaasarpugut naapertuuttumik toqqorsisarnerup sivisussusaanik inuup paasissutissaanut makku tunngavigalugit: annertussusaa, suussusaa aamma inuup nammineq pigisaanut nalunaarsukkanut malussarissuseq, qulequttanut imaqarsimasut; ajoquserneqarnissaq annerpaaq tassaavoq akuerineqanngitsumik atuineq nassatarisinnaavaa imal.  inuup nammineq pigisatut nalunaarsukkat ingerlatitseqqiinikkut; siunertanut inummut paasissutissat pillugit sulianut, aamma uagut ilaatigut allatigut siunertanut taakkununnga angussinnaanersugut.
   4. Taamaallaat Kinamut tunngasoq:illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat toqqorneqarsinnaagunarput  nunani, inuttut nalunaarusiat isumaqatigiissummut 7-mut naapertuuttut nuutsitsisarpugut.  
10. NALUNAARSUKKANUT SILLIMANIARNEQ
    1. Uagut sillimaniarneq pigiinnarusullugu sutigut tamatigut ilunngersuukkusupparput illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit aamma illersorniarlugit taamaattut inunnut nalunaarsuutit atornerluinissamut, akuliunnermut aamma annaasaqarnermut aamma oqartussaasunit akuerineqanngitsumik katersinermut, assiliinermut, isersinnaanermut, allanngortitsinissamut imal. tunniusseqqiinermut.
    2. Uagut eqqunnikuuagut nakkutilliissutit naleqquttut (ilanngullugit timikkut, atortorissaarutitigut aamma allaffissornertigut aaqqiissutit) ilusilersugaallutik inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkat ikiorserniarlugit, taakkualu nittartakkatigut katersarisarpagut. Sillimaniarnermut aaqqiissutit suulluunniit kukkuneqanngivinneq ajorput, taamaattumillu inuttut nalunaarsukkat katersorsimasagut qaqugukkulluunniit iserfigineqarsinnaannginnissaat imal. akuerisaanngitsumik atorneqarsinnaannginnissaat qulakkeersinnaanngilarput, tamakkumi pissutsit uagut tulluartumik aqussinnaanngisatta avataaniittut pissutigalugit pisinnaammata. Malittarisassanik eqqussinikuuvugut inummut paasissutissanut eqqunngittuliornissamut pasitsaassaqaraangatta, aamma ilisimatittussaavatsigit arlaannilluunnit unioqqutitsisoqarsinnaaneranik, tamannalu pisussaaffigaarput inatsisitigut.
    3. Paasissutissat ilinnut tunngasut paarinissai qulakkeerniarlugit sillimaniarnerit makku atorpavut:
       1. Timitalimmik aaqqissuussinerit, ilaallutik; killilimmik qarasaasiaqarfinnut isersinnaaneq aamma qarasaasiatigut toqqortuiffiit; 
       2. Allaffissornikkut aaqqissuussinerit, ilaallutik: qarasaasiatigut sillimaniarnermut pilersaaruteqarnissaq aamma piffitigut sulisunik sunngiusartitsisarneq;
       3. Teknikkitigut aaqqissuussaaneq, ilaallutik: inummut nalunaarsukkanut sullissivimmut isersinnaaneq aamma isersinnaanermut nakkutilliissutinut aamma sillimaniarnermut programminut;
       4. Aqutsiffiup ilisarnaataanut isersinnaasut tamarmik aamma inuttut nammineq pigisatut nalunaarsukkanut inunnut killeqartinneqassapput, niuernikkut pisariaqartitsinermut ilisimasaqartussaassaaq;
       5. Isersinnaanermut piginnaatitaaffiit atuisunut ataasiakkaanut killilerneqassaaq pisinnaatitaaffinnut minnerpaamik, tamannalu pisariaqarpoq suliap naammassinissaanut.   Atorfimmut immikkoortitsinissaq atuutsitsinissarlu tunngaviussapput;
       6. Isersinnaanermut piginnaatitaaffiit tamarmik oqartussaasunit akuerineqarsimasunit suleqatigiinnik akuerineqaqqaarsimasuussaaq,  piginnaatitaaffinnut piumasaqaatinut immikkuullarissunut, isersinnaaneq sioqqullugu, aamma
       7. Atuisut tamarmik immikkuullarissumik kinaassusilerneqarlutik agguaanneqassapput, aqutsiffiup ilisarnaataanut, inummut nammineq pigisanut nalunaarusiamut imal. nalunaarusianut allanut misiggarissunut. Ilanngullugulu atuisut tamarmik minnerpaamik isissummik uppernarsarneqassapput. (kodeord).
11. POLITIKKIMI ALLANNGUUTIT

    Qulakkeerniarlugu, tamatigut illit eqqumaffigisassat, qanoq illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatitit atortarnerigut, nutarsaasarpugut online aqqutigalugu piffimmiit piffimmut allannguutit ilaatigut tarrasorfiginiarlugit illit inuttut nammineq pigisatut nalunaarsugaatinnut atuisarnerput  pillugu.   Aamma uagut allannguutinik iliuuseqarsinnaavugut inatsisit atuuttut allanngortinneri malinniarlugit imal. inatsimmut piumasaqaat. Pissusissamisoortumik allannguutit atuutsilertinnagit allatigut paasitinneqassaatit, tamannalu ilinnut annertuumik sunniuteqassaaq, ass. uagut nittartagaatitsinnut nalunaarummik nassiussiguit imal. nalunaarummik nassillutit.  Ilaatinneqassaaq, inatsisiniit atuuttunit piumasaqaateqartoqarpat, illit akuersaarnerit peqqaassavarput, taamaattunik allannguutinik atuutsitsilinnginnitsinni. Illillu piumaffigaatsigit akulikitsumik politikki taanna atuartaqqullugu allannguutinik paasisaqarnissat siunertaralugu, qanorlu uagut illit nammineq inuttut nalunaarsugaatitit atortarnerigut.